Aava Tuulen Maa

Ruusut tieni varrelta, Anteeksi kaikki suokaa Teille joku antoi elämän, Antoi lämmön, kantoi huolen Vain lyhyt hetki ja nautin Tuon pitkän työn hedelmän Annoin enemmän kuin kaiken, vähemmän kuin tyhjää... Huudan tyhjyyteen, Missä kukaan ei kuule, ei

Juosten kylmässä käyt Askelin alastomin, Viiman talvisen purressa Luihin ja ytimiin Jumalan sokea sisar Kutsuu sinua, Kutsuu kuiskaten Toiselta unohdetulta rannalta... Kaadut juoksuaskeliin, Vaan et tunne, kun viiltää jää Hiuksensa kauniit piirtää Ve

Kaupungista toiseen rata vei, Vaan tien sisään lukitsit Ja nyt avainta sieluun Asemalla tomu hautaa Otsa ikkunassa vaunun Tunnet tuulen väreen Takana lasin, sen on kaikki, Mitä näin et koskaan saa Etkö jäisi pois, sydäntä seuraten? Polkua juosten tuu

Hiljaa tyhjään ohjaten, Lämmön läpi kämmenten Annan aavain kuuman tuulen viedä, Kautta metsäin, vesien, luo sun Tuulen vallata sut anna Hymyllä vastaa, kuiskaa olemme taas Lumen kentillä, peittyneillä poluilla, Missä tuuli vain kulkee, kuljemme me...